Ostanko kommunikointiappsin ja ipadin kun julkinen systeemi ei vedä, eikä opetuksessakaan ole materiaaleja?
Miten asiantuntijana lähtisin miettimään kommunikointia – ja appsin hankinnan jälkeen itse substanssia? Muutama ajatelma tueksesi:
Kun lähdet liikkeelle miettimään, mitä kommunikointisovellukseen syötät, on sinun ensin tiedettävä muutama asia. Lue sivustolla oleva, artikkeli « Kymmenen totuutta vaihtoehtoisesta kommunikoinnista » ,ensin. Artikkeli löytyy myös på svenska ja in English. Pääkohdat ja linkit löytyvät nettisivustomme aloitussivulta.
Suomeksi tarjontaa sovelluksista on hyvin vähän. Ruotsi on « maailmankieli » AAC-asioissa suomeen nähden ja siksi appsiasioissa meitä edellä.
Onko kyse alkeellisesta kommunikoinnista ja tutustumisesta kommunikointiin? Onko kyse pelkästä kommunikoinnista? Oletko ihan varma, ettei oppiaineista pitäisi löytyä sanoja (etenkin kun oppikirjoja näille oppilaille ei ole)?
Onko sinulla jo nyt jokin kansio (esim. 10×10 kuvan monisivuonen, yhden sanan ruuuin kansio, jossa on tavaroita, tekemisiä, päiviä, säätä, tunteita ja vähän muuta – tai – mahdollisesti Iso-AACi – tai jokin PECS-kansio, jossa on matkan varrella eteen tulleita sanoja (annosteltuna)?)
Olisikos hyvä aloittaa niistä tutuista?
Olisiko hyvä lopettaa sanojen säännöstely – ehkäpä lapsella on muuta mielessä kun sinun jo « antamat » (annostelemat) sanat?
Toisaalta, jos olet jo heittänyt iso-aacin seinään tai jättänyt sen pienemmät kaverit syrjään, jos/kun et ole sietänyt kieliopin mukaan selailua ja hyppelyä, miksi toistaisit sitä nyt?
Onko lapsi kypsä rakentamaan kielioppiin (substantiivit, verbit, adjektiivit ja sitten vielä « lyhyet sanat »-luokka) perustuvia lauseita? Onko se tarpeen? Kumpi on tärkeämpää, kommunikointi vai täydellinen lause? Harjoitteletko kommunikointia, kielioppia vaiko maantietoa? oletko jo siinä vaiheessa, että oppilas haluaa ja osaa osoittaa hallitsevansa myös aineiden sisällöt?
Toisaalta, onko lapsesi aktiivinen ja monesta kiinnostunut? Alussa on kiva tehdä kontekstiin (asiayhteyteen) perustuva mappijako kommunikointisovellukseen. Mutta, mutta, mitä teet, kun konteksteja (asiayhteyksiä) on 47 tai 96? Mistä löydät squashin tai enon luona käynnit?
Oletko miettinyt, että valmiita lauseita pitää olla? Jos, niin miten? Pannaanko ne kerran laitteeseen vai erikseen joka aukeamalle? Aukeamiahan sinä toivot, jos olet kyllästynyt pomppimaan kommunikointikansioissa, jotka lähtevät liikkeelle joko kieliopista tai konteksteista (tai joissa on molempia).
Oletko miettinyt, että lauseen alkuja ja loppuja pitää olla – helposti saatavilla samalla aukeamalla tai linkinllä?
Onko sinulla tarvetta sijoittaa sanat tiettyyn järjestykseen (hedelmät, lihat, prosessin etenemisen mukaan (kattaus, syominen,siivoaminen) – tai aakkosjärjestykseen)? Kestääkö appsisi siirrot sovelluksen sisällä? Voiko alustoja siirtää laitteesta laitteeseen vai ollaanko kiinni vain lapsen laitteessa? Onko tarvetta siirtää alustoja perheen laitteilta jonkun toisen omistamaan laitteesen, eli toimiiko appsin kohdalla pilvipalvelu?
Onko tarvetta ohjelmoida rinnakkain kotona, koulussa, kuntoutuksessa ja terapiassa? Miten ratkaiset tämän? Kuka on vastuullinen? Kuka omistaa laitteen? Saako sanoja (samaan ruutuun) lisätä kaikissa osoitteissa yhtä aikaa? Kenellä on « mummo », pääkonttori? Pitääkö olla sääntöjä sille, että eri paikoissa itse asiassa ei lisätä sanoja, vaan tehdään tilapäiskonteksti?
Jos inhoat iso-aacia, paraneeko maailma, jos teet kontekstipohjaisen, lähes samanlaisen opuksen appsiisi? Eikö tällöin olisi yhtä hyvä siirtää aasi suoraan ipad-sovellukseen ja tarjota samat sisällöt kaikille alustoille (paitsi ettei paperiversio pysy ajan tasalla) ja vain hyötyä nopeudesta? Mutta, jos jo alkuun et pidä aasin sisällöstä ja hyppimisestä, miksi hyppiä ipadilla? Iso-AACi on kieliopin luokkiin ja muutamaan kontekstiin perustuva sanakirja, ei kommunikointiväline.
Mitä teet oppiaineille, kysymyksille ja vastauksille?
Mihin sijoitat kaikista sovelluksista « unohtuneet » sanat ylilyönneistä, väkivallasta ja henkilöstön vallankäytöstä, ylilääkisyksestä – asiakkaan näkökulmasta, hänen oikeussuojaansa ajatellen?
Miten ajattelet kieliasiassa – onko kieli laaja tarjotin, johon tutustutaan vai onko se luettelo sanoista, joita lapsi jo hallitsee? Ennakoitko lataamalla kaikkia sanoja jo nyt vai oletko miettinyt sanoille paikkoja, mutta jätät « eduskuntavaalit » tyhjäksi vielä hetken?
Oletko varautunut ruokapöytäkeskusteluun, vai onko lapsi mielestäsi pelkkä tilaava asiakas?
Miten kylässä, kaupungilla, pihalla, viikonlopun jälkeen koulussa – pitääkö lapsella olla eri kontekstit kaikelle, vai olisiko hyvä voida osallistua keskusteluihin vähän kaikkialla – kontekstista riippumatta?
Jos mielestäsi olisi hyvä saada sanoa sanottavansa kontekstista ja kieliopin luokista riippumatta, kokonaisin lausein, lauseen alkujen / loppujen ja sanontojen pohjalta tai vain yksittäisin sanoin, on maailmalla (muttei meillä) käytössä oleva ajattelu ydinsanastosta (core vocabulary) koko suunnitelmasi lähtökohtana. Ydinsanasto (100-500 sanaa) on heti alkuun esillä nopeasti selattavilla sivuilla ja vasta näiltä aloitussivuilta lähtevät linkit konteksteihin (paikat, aika, tekemiset, tunteet jne) ja kielioppiin (substantiivit, adjektiivit, ruotsiksi prepositiot jne). Tutustu Gail van Tatenhovenin luentoihin netissä ja/tai PrentkeRömichin ohjelmiin tai Speak4Yourself -appsiin, niin näet, miten nopeasti vaikeasti kielivammaiset lapset osallistuvat keskusteluihin, aiheesta kuin aiheesta, ydinsanaston ja siitä lähtevien linkkien pohjalta.
Entä sinä itse? Oletko valmis mallintamaan (prompting) jopa 20 kertaa tunnissa? Jos haluat kommunikointiappsista ja ipadista (tai mistä tahansa laitteesta) apuvälineen kommunikointiin, on sinun sitouduttava tähän (ja usein liitettävä viittomatkin tähän). Tärkeintä ei ole muodostaa oikeita lauseita. Voit vaikka puhua lauseet ja painaa avainsanaa niin, että kuvanappula puhuu. Voitte jutella näin lähettämättä sekalausetta ilmoille. Vuorosananne vain jäävät näkyviin puheriville.
Jos toivot appsin hoitavan kommunikoinnin, terapian tai opetuksen puolestasi, olet väärällä alalla. Eivät puhuvatkaan lapset opi omasta aloittesta.
On äärettömän tärkeätä lähteä liikkeelle sitoutumisesta kommunikointiin, laitteeseen ja ohjelmaan/appsiin. Perheen tilanne on A ja O. Sitten on saatava eri yhteyksien henkilöstö mukaan, eikä olisi pahitteeksi (joskin tänään erittäin harvinaista), että puheterapiassa kommunikointi olisi systemaattisesti tapetilla.
Muista myös miettiä, etsitkö kommuniktointilaitetta vaiko opetuksen ja elämän hallintaa – ja voidaanko näitä erottaa? Mielestämme kommunikoimme kaikista asioista: ruoasta, elämästä ja maantiedosta.
Puheoikeus.fi
tarjoaa viittoma- ja kommunikointiohjausta osana kuntien määrärahasidonnaista sopeutumisvalmennusta. Sitä saa yleensä 50 tuntia vuodessa. Palvelemme perheitä myös yksityisesti, jos yhteisenä puhuttuna kielenä on jokin seuraavista: suomi, ruotsi, englanti, ranska, saksa, skandinavisk, jiddish tai viittomat (aikuisten kesken). Viittomaohjauksessa käytetään kuvia ja vuorovaikutustapa tulee esille tarpeineen. Siitä on hyvä jatkaa elämän kaikille osa-alueille.
Laisser un commentaire